Osakeyhtiöstä voi nostaa varoja useilla eri tavoilla, joista keskeisimmät ovat palkan maksaminen, osingonjako, osakaslaina ja erilaiset luontoisedut. Jokainen tapa vaikuttaa eri tavoin sekä yrittäjän henkilökohtaiseen että yrityksen verotukseen. Optimaalinen varojennostotapa on aina yksilöllinen ja riippuu yrityksen taloudellisesta tilanteesta, yrittäjän henkilökohtaisista tarpeista sekä voimassa olevasta verolainsäädännöstä. Huolellisella verosuunnittelulla voidaan merkittävästi vaikuttaa kokonaisverorasitukseen ja maksimoida yrittäjän käteen jäävä tulo.
Miten yrittäjä voi nostaa rahaa osakeyhtiöstä?
Yrittäjällä on käytössään useita laillisia tapoja nostaa varoja omistamastaan osakeyhtiöstä. Näistä yleisimmät ovat palkan nostaminen, osinkojen jakaminen, osakaslainan ottaminen sekä erilaisten luontoisetujen hyödyntäminen. Myös yhtiön ja osakkaan välisten sopimusten kautta voidaan järjestää varojen nostoa esimerkiksi vuokra- tai korkotuloina.
Varojen nostotavan valinnalla on merkittäviä vaikutuksia sekä yrittäjän henkilökohtaiseen että yrityksen verotukseen. Esimerkiksi palkka on yritykselle vähennyskelpoinen kulu, kun taas osingonjako tapahtuu vasta yrityksen verotettavan tuloksen jälkeen. Yrittäjälle puolestaan palkkaa verotetaan progressiivisesti ansiotulona, kun taas osinkoja verotetaan osittain kevyemmin pääomatulona.
On tärkeää ymmärtää eri vaihtoehtojen verovaikutukset, sillä oikein suunniteltuna varojen nosto voi tuoda merkittäviä säästöjä kokonaisverorasitukseen. Väärät valinnat taas voivat johtaa ylimääräisiin veroseuraamuksiin. Kaikkien varojennostotapojen tulee myös olla laillisia ja hyvin dokumentoituja, jotta vältytään peitellyn osingonjaon riskeiltä.
Palkka vai osinko – kumpi on verotuksellisesti järkevämpi vaihtoehto?
Palkan ja osingon välinen valinta on yksi keskeisimmistä verokysymyksistä osakeyhtiön omistajalle. Molemmilla on omat veroetunsa ja -haittansa, joiden merkitys vaihtelee yrityksen ja yrittäjän tilanteen mukaan.
Palkan verotus tapahtuu progressiivisena ansiotuloverotuksena, mikä tarkoittaa, että veroprosentti nousee tulojen kasvaessa. Lisäksi palkasta maksetaan sivukulut, kuten työnantajan sosiaaliturvamaksu. Palkka on kuitenkin yritykselle vähennyskelpoinen kulu, joka pienentää yrityksen verotettavaa tulosta ja siten yhteisöveroa.
Osinkojen verotus puolestaan perustuu osakeyhtiön nettovarallisuuteen. Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko voidaan jakaa verohuojennettuna osinkona, jolloin 8 % nettovarallisuudelle lasketusta tuotosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa, aina 150 000 euroon asti. Tämän rajan ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa. Jos osinko ylittää 8 % nettovarallisuudelle lasketun tuoton, ylimenevästä osasta 75 % on veronalaista ansiotuloa ja 25 % verovapaata tuloa.
Palkan nostaminen on usein järkevää, kun:
- Yrittäjän henkilökohtainen tulotaso on matala tai kohtuullinen
- Yrityksellä on hyvä tuloksentekokyky
- Halutaan kerryttää sosiaaliturvaa (kuten työeläkettä)
Osinkojen nostaminen on puolestaan edullista, kun:
- Yrityksen nettovarallisuus on korkea
- Yrittäjällä on jo muita ansiotuloja, jotka nostavat progressiota
- Halutaan hyödyntää pääomatuloverotuksen kiinteitä verokantoja
Useimmiten optimaalisin ratkaisu on palkan ja osingon yhdistelmä, jossa hyödynnetään molempien vaihtoehtojen verohyödyt. Tällöin palkkaa nostetaan kohtuullinen määrä kattamaan elinkustannukset ja kerryttämään sosiaaliturvaa, ja loppuosa nostetaan mahdollisimman veroedullisena osinkona.
Mitä vaihtoehtoja on osingonjaon lisäksi?
Palkan ja osingon ohella osakeyhtiöstä voi nostaa varoja myös useilla muilla tavoilla. Yksi näistä on osakaslaina, jossa osakas lainaa rahaa yhtiöltään. Verotuksellisesti osakaslaina on kuitenkin haastava, sillä se voidaan tietyin edellytyksin katsoa pääomatuloksi, josta maksetaan 30 % veroa (yli 30 000 euron osalta 34 %). Jos laina maksetaan takaisin saman verovuoden aikana, veroseuraamuksia ei kuitenkaan synny.
Luontoisedut ovat toinen merkittävä tapa nostaa varoja yhtiöstä. Yleisimpiä luontoisetuja ovat:
- Autoetu (vapaa autoetu tai käyttöetu)
- Puhelinetu
- Asuntoetu
- Ravintoetu
- Liikunta- ja kulttuuriedut
Luontoisedut ovat yritykselle vähennyskelpoisia kuluja, ja työntekijälle ne verotetaan ansiotulona niiden verotusarvon mukaan. Usein luontoisetujen verotusarvo on kuitenkin edullisempi kuin vastaavan rahapalkan verotus.
YEL-vakuutetulla yrittäjällä on myös mahdollisuus saada tiettyjä verovapaita etuja, kuten työterveyshuolto, tietyt koulutukset ja virkistystoiminta. Näiden etujen tulee kuitenkin olla tavanomaisia ja kohtuullisia sekä koskea tasapuolisesti koko henkilöstöä.
Yrittäjä voi myös periä yhtiöltä vuokratuloa esimerkiksi vuokraamalla omistamansa kiinteistön tai toimitilan yritykselle. Tällöin vuokra on yritykselle vähennyskelpoinen kulu ja yrittäjälle pääomatuloa, jota verotetaan 30 %:n (yli 30 000 euron osalta 34 %:n) verokannan mukaan. Vuokran tulee kuitenkin olla markkinahintainen, jotta sitä ei katsota peitellyksi osingonjaoksi.
Mikäli yrittäjälle syntyy yritystoimintaan liittyviä kustannuksia, voi hän myös laskuttaa näitä kulukorvauksia yhtiöltään. Tällaisia voivat olla esimerkiksi matkakustannusten korvaukset, päivärahat ja kilometrikorvaukset, jotka ovat tiettyihin rajoihin asti verovapaita. Ota yhteyttä kirjanpitäjäämme saadaksesi ajantasaiset tiedot verovapaiden korvausten määristä.
Kuinka suunnitella varojen nosto verotehokkaasti?
Varojen noston verosuunnittelu on olennainen osa osakeyhtiön omistajan taloussuunnittelua. Kokonaisverorasituksen minimointi edellyttää sekä yrityksen että yrittäjän henkilökohtaisen verotuksen huomioimista.
Verosuunnittelun lähtökohtana on selvittää, kuinka paljon varoja yrittäjä tarvitsee yksityistaloudessaan. Tämän jälkeen voidaan laskea, millä varojennostotapojen yhdistelmällä saavutetaan haluttu käteen jäävä tulo mahdollisimman pienellä kokonaisverorasituksella.
Optimaalisen palkan ja osingon suhteen laskeminen riippuu monista tekijöistä, kuten:
- Yrityksen nettovarallisuus ja sen kehitys
- Yrittäjän muut tulot ja vähennyskelpoiset menot
- Yrityksen tulos ja sen kehitysnäkymät
- Yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvät tarpeet
Eri nostovaihtoehtojen yhdistäminen on usein verotehokkainta. Esimerkiksi kohtuullinen palkka, luontoisedut, osingot nettovarallisuuden puitteissa ja verovapaiden kulukorvausten hyödyntäminen muodostavat usein verotuksellisesti edullisen kokonaisuuden.
Myös verovuoden ajoituksella on merkitystä. Osinkojen jakamisen ajoittaminen, investointien suunnittelu nettovarallisuuden kasvattamiseksi ja tulojen jaksottaminen eri verovuosille voivat tuoda merkittäviä verosäästöjä. Monesti on järkevää jättää osa voittovaroista yhtiöön kasvattamaan nettovarallisuutta, mikä mahdollistaa suuremman huojennetun osingon tulevaisuudessa.
Huomioitavaa on myös, että verolainsäädäntö muuttuu ajoittain, joten verosuunnittelun periaatteet kannattaa tarkistaa säännöllisesti ammattilaiselta. Oikein toteutettuna verosuunnittelu on täysin laillista ja järkevää taloudenpitoa.
Mitä virheitä kannattaa välttää osakeyhtiön varojen nostossa?
Osakeyhtiön varojen nostossa on useita sudenkuoppia, joihin yrittäjä voi tietämättään pudota. Näiden virheiden välttäminen on tärkeää, sillä seuraukset voivat olla verotuksellisesti kalliita.
Yksi merkittävimmistä riskeistä on peitelty osingonjako, jolla tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiö antaa osakkaalle tai tämän lähipiirille rahanarvoista etua vastikkeetta tai selvästi alihintaan. Peiteltyä osinkoa voi olla esimerkiksi:
- Ylisuuret tai perusteettomat palkat tai palkkiot
- Markkinahintaa korkeampi vuokra yhtiön ja osakkaan välillä
- Omaisuuden myynti yhtiöltä osakkaalle alihintaan
- Osakkaan yksityiskulujen maksaminen yhtiön varoista
Peitellyn osingonjaon veroseuraamukset ovat ankarat: 75 % peitellystä osingosta verotetaan ansiotulona ja yhtiö ei saa vähentää sitä kuluna. Lisäksi voidaan määrätä veronkorotuksia.
Toinen yleinen virhe on puutteellinen dokumentointi. Kaikista yhtiön ja osakkaan välisistä liiketoimista tulisi aina olla kirjallinen sopimus ja riittävät dokumentit, jotka osoittavat hinnoittelun markkinaehtoisuuden. Esimerkiksi vuokrasopimukset, työsopimukset ja lainasopimukset tulee olla asianmukaisesti laadittu ja allekirjoitettu.
Virheellisiin kirjauksiin liittyvät ongelmat ovat myös yleisiä. Yhtiön ja osakkaan väliset rahavirrat tulisi aina kirjata oikein kirjanpitoon. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää osakaslainoihin, jotka pitää dokumentoida lainasopimuksilla ja joiden takaisinmaksusuunnitelma tulee olla realistinen.
Vältettäviin virheisiin kuuluu myös yrityksen varojen käyttäminen osakkaan henkilökohtaisiin menoihin ilman asianmukaista käsittelyä. Jos osakas esimerkiksi maksaa henkilökohtaisia ostoksiaan yrityksen kortilla, tulee nämä käsitellä joko palkkana, osinkona tai osakaslainana – ei koskaan yrityksen kuluna.
Veroseuraamusten ja lisäkustannusten välttämiseksi on suositeltavaa konsultoida taloushallinnon ammattilaista ennen merkittäviä varojennostopäätöksiä. Näin varmistetaan, että toimenpiteet toteutetaan lain mukaisesti ja verotehokkaasti.
Yhteenveto: Suunnittele yrityksesi varojen käyttö huolellisesti
Osakeyhtiöstä voi nostaa varoja monella eri tavalla, ja jokaisella vaihtoehdolla on omat vero- ja kustannusvaikutuksensa. Huolellinen suunnittelu on avainasemassa, kun halutaan optimoida kokonaisverorasitus ja maksimoida käteen jäävä tulo.
Palkka on hyvä vaihtoehto erityisesti silloin, kun henkilökohtaiset tulot ovat kohtuulliset ja halutaan kerryttää sosiaaliturvaa. Osinko puolestaan on edullinen vaihtoehto erityisesti silloin, kun yhtiöllä on paljon nettovarallisuutta. Useimmiten optimaalisin ratkaisu on näiden yhdistelmä.
Osingonjaon lisäksi kannattaa harkita myös muita vaihtoehtoja, kuten luontoisetuja, kulukorvauksia ja YEL-vakuutetun yrittäjän verovapaita etuja. Näiden avulla voidaan täydentää perusratkaisua ja saavuttaa entistä parempi verotuksellinen lopputulos.
Verosuunnittelussa on tärkeää huomioida sekä yrityksen että yrittäjän henkilökohtainen verotus ja tarkastella kokonaisuutta pitkällä aikavälillä. Verotuksessa tapahtuu myös jatkuvasti muutoksia, joten suunnitelmia on hyvä päivittää säännöllisesti.
Lopuksi on tärkeää muistaa, että vaikka verosuunnittelu on järkevää ja laillista, peitelty osingonjako ja muut veronkiertojärjestelyt voivat johtaa ankariin veroseuraamuksiin. Siksi on suositeltavaa käyttää apuna ammattitaitoista kirjanpito- ja veroneuvontapalvelua.
Osakeyhtiön varojen nostaminen on monimutkainen kokonaisuus, jossa ammattilaisen apu voi tuoda merkittäviä säästöjä ja mielenrauhaa. Jos kaipaat apua yrityksesi varojen nostoon liittyvissä kysymyksissä, jätä meille tarjouspyyntö. Asiantuntijamme auttavat sinua löytämään juuri sinun tilanteeseesi sopivan ratkaisun.
Jätä tarjouspyyntö ja ota ensimmäinen askel kohti verotehokkaampaa yrittäjyyttä: Täytä tarjouspyyntölomake tästä.
